Helsingin Sanomissa oli 6.4. mielenkiintoinen kirjoitus verkostoitumisesta ja kuinka introvertin ei tarvitse muuttua ekstrovertiksi oppiakseen verkostoitumista. Artikkelissa tuotiin esille konsultti Matthew Pollardin näkemys, että verkostoituminen kannattaa rakentaa omille vahvuuksilleen.
Jäin miettimään, että olemmeko riittävän avoimia verkostoitumisessa. Uskallammeko verkostoitua tai teemmekö verkostoitumista vain koska se nyt kuuluu tänä päivänä arkeen. Teemmekö sitä tietoisesti ja etsimme oikeita ihmisiä, joiden kautta hyödymme itse sekä pystymme antamaan vastapalveluksena jotain?
Olen itse varmaan ekstrovertin ja introvertin sekoitus. Keskustelen mielelläni ja haluan olla aktiivinen, mutta olen joutunut opettelemaan sitä verkostoitumisen helppoutta elämäni aikana. Mielelläni välillä piiloutuisin rantakallioiden suojaan, ja jäisin sinne päiväkausiksi. Minun työssäni oikeat verkostot ovat kultaakin kalliimpia. Niinpä olen opetellut verkostoitumista. Se on itseasiassa mukavaa.
Löydä oma tapasi verkostoitua – älä väkisin väännä itseäsi johonkin muottiin - ole aito oma itsesi
Aktiiviset, innostuneet ja sosiaalisesti virkeät työntekijät ovat haluttuja, kuin myös ujot introvertit. Riippuu tehtävästä kumpi introvertti vai ekstrovertti tehtävässä parhaiten menestyy. Hyvät verkostot helpottavat molempien elämää niin työssä kuin yksityiselämässä. Ekstrovertit verkostoituvat jatkuvasti. Ekstrovertille verkostoituminen on arkipäivää, ja se voi tapahtua missä vaan sekä koska tahansa. Ujompi introvertti ihminen rakentaa pitkäjänteisiä verkostoja ja usein haluaa myös olla verkostossa aidosti mukana sekä läsnä.
Hyvä juttu on se, että verkostoja voi rakentaa myös ”täsmäiskuna” tärkeisiin ihmisiin. Aina ei tarvitse lähteä mukaan triljoonan ihmisen verkostoon. Tärkeämpää on verkostoitua sellaisten tahojen ja ihmisten kanssa, joiden kanssa on yhteistä kosketuspintaa eli kiinnostusta tai tarvetta samanlaisiin asioihin. Silloin kokee verkostoitumisen hyödyn ja yleensä itsellä on myös annettavaa.
Meillä kaikilla on annettavaa, vaikka joskus ajattelemmekin, että mitä annettavaa minulla nyt olisi. Kaikilla on kokemuksia, näkemyksiä ja ajatuksia. Niiden jakaminen toisten kiinnostuneiden kanssa tuottaa aivan varmasti jotain kaikille verkostossa oleville. Annettavaa voi olla myös ulkopuolisella ihmisellä, kuka katsoo asioita ihan eri näkökulmasta niin sanotusti ”ulkopuolisin silmin”.
Aina voi ottaa yhteyttä - aina voi kysyä muilta neuvoa
Tämä on työelämässä tärkeä taito! Uskaltaa kysyä neuvoa tarvittaessa ja uskaltaa lähestyä niitä henkilöitä, joilta haluaa neuvoa kysyä. Niin minäkin olen joutunut tekemään. Lähtiessäni yrittäjäksi jouduin kysymään neuvoja, apua ja etsimään ihmisiä, joiden kanssa voi tehdä hyödyllistä yhteistyötä sekä kehittää yrittäjyyden tietotaitoa. Osaan pitkän kokemuksen kautta kyllä oman työni. Yrittäjyys ja yrittäjänä toimiminen oli kuitenkin aivan eri asia. Onneksi löysin oikeita ihmisiä joiden kanssa verkostoiduin, ja aloin kehittyä yrittäjänä.
Rekrytoijana olen joutunut ja joudun koko ajan rakentamaan verkostoja joiden kautta löydän asiakkailleni oikeita ihmisiä juuri heidän tarpeisiinsa. Verkostoituminen ei lopu koskaan, enkä minä ainakaan tiedä ketään joka olisi siinä täydellinen. Onneksi ei tarvitsekaan olla. Kenelläkään meistä tuskin on täysin valmista verkostoa. Verkoston rakentaminen kuuluu osana elämäämme ja työhömme.
Rohkeasti kysymään neuvoa ja näkemystä
Kehotan kaikkia uskaltamaan soittaa, uskaltamaan laittaa viestejä, uskaltamaan meilata juuri niille henkilöille, joiden kanssa haluat verkostoitua. Kysyvä ei tee mitään väärää. Apua tai neuvoa on osattava ja uskallettava kysyä. Jos rehellisesti kysyy ja antaa toiselle mahdollisuuden kieltäytyä, voi yllättyä kuinka moni haluaa neuvoa tai auttaa. Koskaan ei myöskään voi tietää mitä yhteydenotosta voi seurata. Parhaimmillaan pitkäjänteisiä yhteistyökuvioita ja kontakteja.
Olet sitten introvertti tai ekstrovertti niin verkostoitumaan vain rohkeasti. Näin minäkin tein ja olen kokenut muuttuvani enemmän ekstrovertiksi karistamalla introvertin ujouden hartioiltani verkostoitumisessa.
Hyvä palaa hyvän luo
Itse uskon samaan kuin HS:n jutussa Lauri Järvilehto kirjoittaa: ”Jos ainoa päämäärä verkostoitumisessa on, miten hyötyä muista ihmisistä, en usko, että lopputulos on optimaalinen kenenkään kannalta.” Ja kuten Matthew Pollard toteaa: ”Auta mieluummin huolettomasti muita miettimättä sen enempää mahdollista vastapalvelusta.”
Olet sitten verkostoitumassa tai muuten kohtaat uuden ihmisen, malta kuunnella häntä aidosti, mitä sanottavaa hänellä on ja ole läsnä. Silloin sinulla on mahdollisuus kuulla asioita mitä et ehkä muutoin koskaan kuulisi tai niihin törmäisi. Sitä paitsi useimmat ihmiset ovat kiinnostavia ja heillä on kiinnostavaa kerrottavaa. Kiitos tämän aamun verkostoutumistilaisuudesta kaikille mukanaolleille. Siispä jatketaan verkostoitumista!
Comments