Työyhteisösovittelun tavoitteena on ehkäistä, lieventää ja ratkaista ihmisten välisiä ristiriitoja. Se myös eheyttää ihmisten välisiä suhteita, tuo työrauhaa sekä ymmärrystä muita työyhteisön jäseniä kohtaan. Tavoitteena on myös lisätä luottamusta sekä parantaa työilmapiiriä. Työyhteisösovittelu on aina oppimismahdollisuus niin omasta itsestä kuin oppia muilta työyhteisön jäseniltä.
Millaista hyötyä työyhteisösovittelusta on?
Puhumalla ratkaistu erimielisyys tuo työrauhaa työpaikalle. Turhilta puheilta saadaan katkaistua siivet, ja pystytään lisäämään avoimuutta sekä kehittämään yhteistyötä. Yhteistyöstä tulee kaikille kivaa ja avoimempaa, joka taas vaikuttaa suoraan yrityksen työnteon tehokkuuteen sekä sitä kautta myös tulokseen.
Tavoitteena on aina tervehdyttää ja parantaa työilmapiiriä, ja tämä näkyy työyhteisössä. Ihmisten mielestä on kiva tulla töihin. Yleensä nämä prosessit myös aina tuovat oppimista. Ihmiset oppivat paremmin hyväksymään toisiaan ja toisten erilaisia näkökulmia asioihin. He ymmärtävät että olemme erilaisia, ja meillä voi olla erilaisia ajatuksia eri asioista. Jokainen alkaa miettiä myös omaa vaikutustaan tapahtuneeseen. Lyhyesti sanottuna ilmapiiri parantuu työyhteisössä ja säteilee positiivista energiaa. Tervehditään ja hymyillään kun kohdataan työyhteisössä toisemme.
Voidaan keskittyä työntekoon ja voidaan paremmin
Mikä parasta, päästään tilanteeseen, jossa voidaan keskittyä työhön. Sitä vartenhan me työpaikalla olemme. Tilanne myös vaikuttaa usein ihmiseen työajan ulkopuolellakin. Konfliktitilanne työpaikalla saattaa aiheuttaa ahdistusta ja näkyä myös läheisille sekä vaikuttaa ihmissuhteisiin. Tilanteen selkiydyttyä saattaa paino pudota hartioilta ja ihminen voi taas paremmin keskittyä innostuneesti muuhunkin elämäänsä.
Sovittelussa ei etsitä syyllisiä ja jaeta rangaistuksia vaan katsotaan tulevaisuuteen ja etsitään yhdessä keinoja saada työyhteisö toimivammaksi. Sovittelu on erimielisyyksien ratkaisussa usein edullisempi vaihtoehto kuin ratkaista erimielisyyksiä eri oikeusasteissa.
Entä sovitteluprosessin jälkeen?
Sovittelun aikana käydyt keskustelut sopimuksen sisällöstä toimivat uutena käyttäytymisen ohjenuorana. Mikäli tulee tarvetta, niihin voidaan vedota. Työyhteisön jäsenet voivat myös peilata näihin nähden omaa toimintaansa. Sopimus pyritään aina tekemään kirjallisesti, jolloin osapuolet ovat myös sen hyväksyneet sekä siihen sitoutuneet. Sopimuksessa voidaan esimerkiksi sopia, ettei nimitellä, kiusoitella tai kiusata toista eikä puhuta pahaa selän takana paikalla poissaolevasta henkilöstä. Jokainen sopimus on kuitenkin aina oma tapauksensa ja omanlaisensa.
Sovitteluprosessin jälkeen ensimmäinen steppi on toimia yhdessä sovitun mukaisesti. Sovittelussa opituilla opeilla ja keinoilla estetään uusia ristiriitoja syntymästä.
Seuranta on yksi osa sovitteluprosessia
Sovitteluun kuuluu aina seurantajakso muutaman kuukauden kuluttua sopimukseen pääsemisen jälkeen. Seurannassa keskustellaan yhdessä miten sopimuksen noudattaminen on sujunut ja kuinka toiminta on muuttunut sovitteluprosessin ja sopimuksen tekemisen jälkeen. Seurantatapaamisessa selvitetään onnistumisia ja pohditaan millaisia asioita sovitteluprosessi on opettanut itselle ja koko työyhteisölle. Lisäksi seurantatapaamisessa mietitään yhdessä, kuinka edetään, jos tulee pieniä takapakkeja eli tuetaan työyhteisöä vuorovaikutuksen ja luottamuksen rakentamisessa, jotta yhteiset tavoitteet saavutetaan. Jos nähdään tarpeellisena, muokataan sopimusta ja jatketaan sovittelua.
Sovitteluprosessissa auttaa se, että ihmiset alkavat puhua avoimesti asioista, ottavat tarpeita ja tunteita huomioon. Jokainen työyhteisön jäsen voi omalla toiminnallaan tukea avoimuutta ja hyvinvointia sekä työilmapiiriä. Esimiehet ovat myös tärkeässä roolissa, koska heidän toimintansa on mallina muille työyhteisössä.
Kuinka sinä rakennat omassa työyhteisössäsi luottamuksellista keskusteluympäristöä ja avoimuutta?
Comments