Tässä kirjoituksessani haluan korostaa esimiehen luotettavuutta ja johdonmukaisuutta. Urho Kekkosen valtakaudella meillä oli vallalla autoritäärinen johtajaihanne. Se on mennyttä aikakautta. Tänä päivänä moni esimies on luopunut auktoriteettiasemastaan. Työ tehdään yhteistyössä eikä enää samalla tavalla käskytetysti ylhäältä alaspäin. Tämä ei kuitenkaan poista esimiehiltä vastuuta. Vastuu kuuluu työhön ja se on osa esimiehen arkea. Hyvä esimies kantaa vastuun erilaisissa tilanteissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita enää kireitä ilmeitä, ärräpäitä, puuskahduksia, tuskailua ja jopa huutamista. Tämä tarkoittaa vuorovaikutteista keskustelua, kuinka me pääsemme tästä tilanteesta eteenpäin. Hyvä esimies kuitenkin ottaa vastuun, kun sitä tarvitaan, ja tekee päätöksen. Erilaisissa konflikti, ristiriita tai muuten vain ongelmallisissa tilanteissa johtajuutta ja jämäkyyttä johtamisessa myös halutaan.
Esimiehet joutuvatkin tänä päivänä toimimaan vastuun kantamisessa jämäkkinä esimiehinä. Tätä heiltä odotetaan. Toisaalta heiltä odotetaan empatiaa, huomaavaisuutta, luotettavuutta, ymmärtämistä ja keskustelua. Esimiehellä on monta roolia, ja niiden täyttäminen voi joskus olla hyvinkin haasteellista.
Me kaikki arvostamme myös luotettavuutta. Se tarkoittaa, että esimies ei puhu takanapäin toisen työntekijän asioita. Esimies on tasapuolinen henkilöstöä kohtaan. Kaikki saavat saman kohtelun. Tämä on monissa tutkimuksissa noussut yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi esimiehissä. Jos esimies antaa erikoisoikeuksia yhdelle tai kahdelle, aiheuttaa se helposti muissa negatiivisuutta pidemmän päälle. Erikoisoikeudet tulee olla perusteltuja, jos työntekijöitä kohdellaan eriarvoisesti. Hyvä esimies voi olla kaverillinen, mutta ei liian läheinen kaveri. Tämä tuo heti tunnetta muille, että kyllähän tuo saa tehdä, kun on sen kaveri. Esimiehen ei kannattaisi rakentaa liian läheistä suhdetta yhteenkään työntekijään. Hänellä ei voi olla suosikkeja, joita hän suosii esimerkiksi työvuorojen suhteen. Osa saa helpommin kivat vuorot kuin toiset. Kivat ja ei niin kivat vuorot on kierrettävä tasapuolisesti kaikilla. Luotettavia ja tasapuolisesti työntekijöitä kohtelevia esimiehiä arvostetaan. He ”ottavat” esimiehen asemansa pelkästään omalla tekemisellään. Vanha sanonta sanoo, että johtajuutta ei voi ottaa, sen voi vain ansaita, pitää edelleen paikkansa. Esimiesasema, auktoriteetti, luottamus ja oikeudenmukaisuus ansaitaan omalla tekemisellä. Se ansaitaan myös sillä, että kuunnellaan aidosti (tästä kirjoitus viime viikolla) ja kysellään sekä keskustellaan. Ollaan läsnä kohdattaessa.
Hyvä esimies myös uskaltaa puuttua työpaikan epäkohtiin. Jos hän näkee työntekijän luistavan tehtävistään, sälyttävän niitä muiden niskoille, rikkovan määräyksiä tai jopa esiintyvän kiusaamista tai syrjintää, hän puuttuu näihin ennen kuin tilanne luisuu käsistä. Esimiehen tilanteisiin puuttuminen luo turvallisuutta koko työyhteisöön. Joissain tilanteissa esimies joutuu käyttämään auktoriteettiaan. Näissä tilanteissa esimies uskaltaa puhua asiasta asiana, sanoa kuinka meillä toimitaan ja ottaa jämäkästi homman haltuun. Esimies on se, joka ensimmäisenä näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä, kuinka yrityksessä toimitaan ja halutaan toimittavan arjessa.
Hyvä esimies uskaltaa myös antaa työntekijöiden kyseenalaistaa tekemistään. Esimiehen tulee luoda turvallinen ilmapiiri luovuudelle ja poistaa esteitä, jotka estävät työntekijöitä kertomasta ideoitaan. Tätä kautta löytyy usein tehostamista tekemisessä sekä uusia tapoja, toimintamalleja tai innovatiivisuutta. Esimiehen tulisikin aika ajoin kysyä porukaltaan kuinka te tekisitte tämän? Antaa työntekijöille mahdollisuus kertoa, ideoida ja vaikuttaa. Tämä myös luo arvostusta esimiestä kohtaan. Jos työpaikan ilmapiirissä vallitsee epäluottamus, on sillä hintansa ja se tuppaa näkymään asiakkaille. Tärkeintä ei aina olekaan palkkapussi tai ylennykset, vaan turvallisessa ilmapiirissä yhdessä koetut vaikeudet ja niistä selviytymiset. Kukaan ei ole syntyessään hyvä esimies. Kuka vaan voi kehittyä hyväksi esimieheksi.
Kommentit