Korona on tehnyt aikamoisen digiloikan myös työntekemisessä. Työntekeminen on siirtynyt monella etätyöksi. Uskoisin ainakin, että etätyö on tullut jäädäkseen. Mielenkiintoista on, kuinka paljon koronan jälkeisessä ajassa teemme etätöitä vai muutammeko takaisin työpaikan tiloihin työskentelemään.
Yrityksille tulee mietittäväksi, kuinka työntekeminen ja työmatkustaminen halutaan toteuttaa normaaliin paluun jälkeen? Mihin suuntaan yrityksessä halutaan kulkea?
Moni yritys varmasti tarjoaa työntekijöilleen enemmän etätyömahdollisuuksia tulevaisuudessakin. Yritykset ovat huomanneet, että etätyö on tehokasta ja moni työntekijä tekee mielellään etätyötä. Etätyö saattaa myös vähentää kiinteiden tilojen kustannuksia, koska tiloja ei tarvita yhtä paljon. Se saattaa vaikuttaa yritysten halukkuuteen säilyttää osa työstä etätyönä. Konttoreita muutetaan enemmän väliaikaisiksi työskentelypisteiksi ja osa tiloista voidaan jättää käyttämättä. Käykö niin, että hienot pääkonttorit ajetaan alas ja tilalle muokataan väliaikaisia työskentelytiloja, joihin työntekijät voivat halutessaan tulla työskentelemään.
Entä työmatkustaminen, mitä sille tapahtuu? Palaako matkustaminen ennalleen vai korvaako online-kokoukset matkustamisen? Luulen että ainakin osa matkustamisesta tulee jäämään pois. Riippuuko matkustaminen työtehtävän laadusta, mitä toisella paikkakunnalla tai ulkomailla on tarkoitus tehdä eli onko siellä pakko käydä fyysisesti tekemässä jotakin, esim. huoltotöitä vai onko matkustamisen tarkoitus tavata yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Tämä jää nähtäväksi.
Kuinka esimies arvotuttaa paikalla olijan ja etäläisen?
Mikäli yrityksen henkilöstöstä suurin osa on etänä ja osa palaa toimistolle, tulee se muuttamaan myös työntekemisen dynamiikkaa. Erilaisissa kiireellisissä ratkaisuissa niillä ihmisillä, jotka ovat työpaikalla, on mahdollisuus vaikuttaa enemmän ja nopeammin. He ovat paikalla ja pystyvät tekemään nopeasti päätöksiä. Onko heillä tulevaisuudessa enemmän sananvaltaa ja mahdollisuuksia? He voivat saman tien osallistua keskusteluihin, päätöksen tekemiseen ja akuutteihin tilanteisiin. Jäävätkö etäläiset heidän varjoonsa? Luokitellaanko ihmisiä sen mukaan kuka tulee paikalle ja kuka ei?
Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Vaikuttaako etätöihin jääminen työntekijän mahdollisuuksiin kehittyä ja edetä työssään? Etätyöläinen saattaa tehdä ihan yhtä hyviä tai parempiakin tuloksia kuin paikalla oleskeleva työntekijä, mutta näkeekö esimies sen? Kokeeko esimies paikalla olevan tekevän parempaa työtä. Hän näkee konkreettisesti työntekijän, ja voi sitä kautta nähdä selkeämmin työntulokset.
Entä kasvaako etätyöläisen työmäärä, ja hahmottaako etätyöläinen tai esimies työmäärää sekä sen kasvua? Esimies ei samalla tavalla ehkä näe työkuormaa eikä ihmisen jaksamista kuin paikalla olevan työntekijän. Työkuorma saattaa kasvaa etäläisellä liiankin suureksi, jonka kautta jaksaminen alkaa olla äärirajoilla. Jos kukaan ei tätä huomaa voi tuloksena olla burnout. Etätyöläinen voi kokea, että hänen pitää todistaa koko ajan työntekemisensä määrää, joka taas helposti johtaa siihen että tehdään pitkää päivää ilman riittäviä taukoja.
Millainen vaikutus etätyön tekemisellä on työntekijöiden välisiin suhteisiin?
Vaikuttaako poissaolo työntekijöiden välisiin suhteisiin? Päivittäistä keskustelua ei ole samalla tavalla kuin kahvikupposen ääressä. Lounaspöytäänkään ei tule muita. Tämä voi aiheuttaa työntekijälle eristäytymisen tunnetta. Hän voi kokea jäävänsä ulos yhteisöllisyydestä työpaikalla, ja varsinkin jos isompi osa porukasta tekee työnsä työpaikalla. Myös tieto-taito ei välity osaajalta toiselle samalla tavalla. Neuvoa ei ehkä uskalleta kysyä ja oppia toisilta. Etätyöläiset saattavat enemmän ryhmäytyä keskenään ja vastaavasti paikallaolijat kehittävät omaa ryhmäytymistä. Tämä voi vaikuttaa paljonkin työpaikan vuorovaikutukseen ja dynamiikkaan. Esimiehiltä vaaditaan osaamista saada kaikkien äänet kuuluviin sekä rakentaa vuorovaikutteinen ilmapiiri etäläisten ja livenä olijoiden työskentelyyn.
Etätyö vai toimisto? Kumman valitset, jos saat valita?
Kysymystä kannattaa pohtia jo etukäteen oman työn kannalta. Jos työ ei vaadi jatkuvaa kommunikointia kollegoiden kanssa, on helpompi olla etätyössä. Työt jotka vaativat muiden kanssa tekemistä, koordinointia sekä vuorovaikutusta on helpompi yleensä toteuttaa fyysisesti olemalla paikalla. Tulevaisuus tulee varmasti tuomaan myös valinnan mahdollisuuksia. Itse en kannata pelkkää etätyötä, mutta työhyvinvoinnin ja yksilön hyvinvoinnin kannalta jonkinlainen sekavaihtoehto on hyvä. Työntekijöitä myös motivoi valinnan mahdollisuudet sekä se, että he saavat itse tehdä osittain päätöksiä oman työn suhteen. Aiheesta on paljon kirjoitettu, mutta minusta nyt on tärkeää nostaa tätä esille, koska korona näyttää merkkejä arkielämän paluusta hiljalleen. Paluu siis on tulossa ja siihen kannattaa valmistautua.
Comments